Ei nukuttanu eilen illalla yhtaan nii lueskelin sit huvikseen mun ekaa paivakirjaa taalta Tanskan maalta ja kylla vaha yllatti pari juttua nii paljo, et pakko kirjottaa ne tanne.
" - Taa paiva on kuitenki ollu tosi opettavainen. Meilla oli semmonen peli, ku "Mars fra Danmark" eli siina joku YFU:n tyyppi oli pukeutunu ufoks ja se ymmartany olevinaan tanskaa mut vaha englantia. Meijan piti istua paikoillaan (ei saatu liikkua siita mihinkaan) ja neuvoo se syomaan, juomaan, istumaan ja siivoomaan jalkensa. Eka ma en tajunnu se ideaa, se vaan naytti hauskalle mut sit ma tajusin sen: Se oli niinku me nyt. Me ei osata tanskaa mut vaha englantia ja ihmiset taustalta huutelee neuvoja mut me ei tajuta. Se ufo ei lakannu yrittamasta mut se yritti, yritti ja yritti uudestaan niin kauan, et se lopulta osas, ymmarti ja oppi. Nii meijan pitaa teha. - "
" - .. ja sit mentiin pelaamaan korteilla. Me istuttiin eri poydissa ja meille opetettiin ne saannot. Kun peli alko nii me ei saatu puhua mitaan toisillemme. Kierroksen voittaja siirty aina seuraavaan poytaan ja sama homma alusta.
Peli loppu, ku ensimmainen oli tullu takas omaan poytaansa. Sen jalkeen meilta kyseltiin, et huomattiinko me mitaan outoo pelin aikana: Jokasessa poydassa oli alunperin opetettu erilaiset saannot ja ne muuttu koko ajan pelin aikana. Opetus siis oli, et me mennaan uuteen paikkaan omine tottumuksine ja niilla on omat tavat, joihin pitaa tottua. Ne ei muutu meijan mieleisiks mut ne voi voi myos joustaa omissa tavoissaan ... -
Miettikaapa sita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti